reregister Vuodenajat | Suomen Luonto

Kategoria: Vuodenajat

XXXX
ArtikkeliVuodenajat
Kirotun siitepölyn historia

Kevään tulo tarkoittaa monelle aivastelua, räkimistä ja silmien kutinaa. Ihmisen kannalta ikävän tuulipölytyksen kehitykselle on painavat syynsä.

ArtikkeliVuodenajat
Pajunpässejä pääsiäiseksi

Kerätäänkö teillä pääsiäiseksi pajunkissoja, -pässejä, -lampaita vai -palmuja?

ArtikkeliVuodenajat
Talvisulan vieraat

Vaikka yhdeksän lintuyksilöä kymmenestä muuttaa Suomesta talveksi pois, tänne myös saapuu talvivieraita. Tuhannet koskikarat muuttavat Ruotsin ja Norjan pohjoisosista Etelä-Suomen sulina virtaaville joille ja puroille.

VideoUutisetVuodenajat
Revontulet Lapin yössä

Kaksi valokuvaajaa lähtee tammikuiseen Lappiin etsimään yötaivaan valoja. Katso upeat revontulet kuvattuna tammikuussa 2013 Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

KuvaVuodenajat
Revontulet Riisitunturilla

Riisitunturilla Posiolla on nähty helmikuussa upeita revontulia ja halo-ilmiöitä.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Leppälintu, asutusalueen kaunis tuntematon

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on suurelle yleisölle tuntemattomampi kuin esimerkiksi kirjosieppo, vaikka molempien äänen voi kuulla monissa puistoissa ja puutarhoissa.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Laulurastas tekee toistelusta taidetta

Laulurastaan (Turdus philomelos) jankuttava laulu kuuluu kevään ja alkukesän iltoihin kuusikossa.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Peipon äänessä maailman riemu

Peipon (Fringilla coelebs) raikuvan riemukas laulu tuo kevään. Se muistuttaa hieman pajulinnun laulua, mutta soi iloisesti duurissa.

ArtikkeliVuodenajat
Sopivan kokoinen horrostamaan?

Nisäkkään ruumiinkoko vaikuttaa paljon sen talvenviettotapaan. Horrostaminen ei sovi kaikille lajeille.

ArtikkeliVuodenajat
Ikivihreässä varvussa käy kuhina

Puolukan kaltaiset matalat ja ikivihreät kasvit yhteyttävät ongelmitta hangen alla.

ArtikkeliVuodenajat
Ruumishuone linnunpöntössä

Tyrmistyttävän näyn takana on varpuspöllö, vain punatulkun kokoinen petolintu

ArtikkeliVuodenajat
Harsokorento on koru hyönteiseksi

Toukat ovat erikoistuneet pienten tuhohyönteisten kiusaamiseen.

ArtikkeliVuodenajat
Ilmiömäistä: Luvassa leiskuntaa

Suomen taivas pimenee – mutta yö ehkä hieman vähemmän kuin viime talvena. Auringon aktiivisuus on ensi talvea kohden nousemassa huippuunsa. Tämä tuo taivaalle revontulia aina, kun Auringonpurkaus saapuu tänne voimakkaana. Purkauksen hiukkaset törmäävät yläilmakehän aineksiin, jolloin syntyy erivärisiä revontulia riippuen siitä, onko törmäyskohteena happiatomi vai jokin muu. Valon leikki käy todella korkealla, vähintään noin sadan […]

KuvaVuodenajat
Kiljuhanhen pesintä näyttää onnistuneen jo kolmantena kesänä peräkkäin

Pohjolan uhanalaisimman linnun kiljuhanhen pesintä näyttää onnistuneen jo kolmantena kesänä peräkkäin. ”Kesällä 2010 Norjassa varttui 11 ja 2011 jo 13 poikuetta”, Suomen WWF:n ohjelmapäällikkö ja kansainvälisen kiljuhanhityöryhmän suomalaisjäsen Petteri Tolvanen iloitsee.

KuvaVuodenajat
Marjat päihittävät vitamiineissa tuontihedelmät

Kotimaisten marjojen tiedetään tepsivän moneen vaivaan. Vankkaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin vielä niukasti.

ArtikkeliVuodenajat
Marjojen voimaa

Kotimaisten marjojen ominaisuudet tunnetaan hyvin. Niissä on niukasti energiaa mutta runsaasti kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja kuten vitamiineja.

KuvaVuodenajat
Isonokkosperhoset vaelsivat

Ruotsista alkoi heinäkuun alussa kuulua kummia. Normaalisti hyvin harvinaisesta isonokkosperhosesta tuli runsaasti havaintoja.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Pajulinnun laulu on suruisa

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa.

ArtikkeliVuodenajat
Sinisilmä – Luhtalemmikki on suurikukkaisin lemmikkimme

Nimensä mukaisesti luhtalemmikki kasvaa kosteissa paikoissa: jokien ja järvien rantaluhdissa, kosteilla niityillä, soilla, ojissa, lähteiköissä ja kivikoissa. Ravinteikas, pysyvästi kostea maa sekä liikkuva vesi tarjoavat tälle monivuotiselle ruoholle sopivan kasvualustan.

KuvaVuodenajat
Mäntykukka kuuluu kanervakasvien heimoon

Mäntykukka voi elää vuosikausia maanalaisena, ja pohjoisimmilla kasvupaikoillaan se kukkii vain suotuisimpina, lämpimän kosteina kesinä. Kasvi nousee näkyviin vasta elokuussa, kun sateet ovat alkaneet ja yöt ovat käyneet kosteiksi.

ArtikkeliVuodenajat
Männikön kummajainen

Nuorta, sammalen keskeltä pilkottavaa mehevää ja kalpeankeltaista mäntykukkaa voisi pitää sienenä: ei vähäistäkään vihreän sävyä. Kun verso kasvaa pitemmäksi, nuokkuvat kukat ja varren suomumaiset lehdet osoittavat sen kasviksi.

KuvaVuodenajat
Pikkusieppo

Pikkusieppo tulee meille pesimään vietettyään talven Intian suunnalla.

VideoVuodenajat
Saukko nauttii talvesta Tyyrinvirralla

Olli Korhonen kuvasi Rautalammilla sijaitsevan Tyyrinvirran elämää talvipäivänä. Laulujoutsenet kummastelevat pulikoivaa saukkoa, joka nousee saalistusretken jälkeen aterioimaan jäälle.

KuvaVuodenajat
ArtikkeliUutisetVuodenajat
Lumijäljet kertovat

Jäniksen jäljet tuntee jokainen, mutta osaatko erottaa ilveksen ja suden tassunpainallukset?

ArtikkeliVuodenajat
Kurjenrahka – laturetkelle hyvässä seurassa

Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuimmalle nähtävyydelle Kuhankuonolle, vanhalle kahdeksan kunnan rajakivelle, johdattaa parkkipaikalta lumeen tallaantunut polku. Vain 35 kilometrin päässä Turusta sijaitseva kansallispuisto ja ympäristössä kiertelevä Kuhankuonon retkeilyreitistö tarjoavat useita eripituisia rengasreittejä, lukuisia taukopaikkoja ja vuokratuvan.

KuvaVuodenajat
Kurjenrahka

Kurjenrahkan kansallispuisto

VideoVuodenajat
Millaisia ovat myrkkysienien aiheuttamat oireet?

Suomen Luonnon sienitutkijan Lasse Kososen mukaan myrkkysienissä suurin riski on valkoisten sienien sekoittaminen, esimerkiksi kuusen herkkusientä luullaan helposti valkokärpässieneksi.

VideoVinkitVuodenajat
Kantarelli on suomalaisten suosikkisieni

Keltavahvero eli kantarelli viihtyy koivumetsässä polkujen varrella, mutta myös kuusikossa piiloutuneena heinikkoon tai sammaleeseen. Kantarellista saa herkullisen kastikkeen, muhennoksen, keiton tai vaikka piiraan.

ArtikkeliVuodenajat
Pienen kirvan tähden?

Pitkään ajateltiin, että talveen valmistautuvat lehtipuut siirtävät kallisarvoiset ravinteet pois putoavista lehdistä, ja jäljelle jäävät vain tarpeettomat keltaiset ja punaiset väriaineet. Uusien tutkimusten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että värikkäät lehdet ovat ehkä puun puolustautumiskeino.

ArtikkeliVinkitVuodenajat
Kiikarissa: Villiyrttejä

Villiyrttien eli luonnonvaraisten ruokakasvien sesonki ei lopu juhannukseen niin kuin usein uskotaan. Ja vielä oleellisempaa: villiyrteistä on muuhunkin kuin korvikkeiksi.

ArtikkeliVuodenajat
Häivähdys sinistä

Huippuhyvän perhoskesän myötä yhä useampi mökkiläinen kohtaa Etelä-Suomen metsäteillä ison, sinistä säihkyvän siivekkään. Häiveperhonen ja pikkuhäiveperhonen ovat uusia tulokkaita, jotka runsastuvat vauhdilla.

KuvaVuodenajat
Kevät: Kylmä kylpy

Kevät etenee epävarmoin askelin. Välillä on niin kylmää, että tulee lunta. Huolestuttaa. Paleltuvatko hennot sinivuokot ja muut kevään kukat? Yleensä luonnonkukat selviävät, sillä niillä on ollut vuosituhansia aikaa sopeutua pohjoisiin oloihin.

KuvaVuodenajat
Varhaiskevät: Meri vapautuu

Jäiden lähtö on luonnon tarjoamista näytelmistä vaikuttavimpia. Melkein kuulee, kun meri vetää syvään henkeä ja happi alkaa virrata pinnan alle. Pimeys väistyy ja elämä ryöpsähtää käyntiin.

KuvaVuodenajat
Varhaiskevät: Keväänvirkut

Sitruunaperhonen imee mettä kiiltopajun hedekukinnosta. Paju kukkii jo ennen lehtien puhkeamista. Sitruunaperhonen on puolestaan kevään ensimmäisiä perhosia. Se on viettänyt talven varvikossa lumen alla ja vironnut kevätauringon lämpöön.

KuvaVuodenajat
Peloton merikotka

Hankoniemen ulkosaaristossa sattui tänä kesänä kohdalleni uskomaton merikotka. Kuvasin lintua aluksi veneestä, mutta kun huomasin sen tavanomaista pelottomammaksi, nousin maihin.

KuvaVuodenajat
Häiveperhonen

Häiveperhoset elävät Suomessa etelärannikon tuntumassa valoisissa ja rehevissä lehtimetsissä.

KuvaVuodenajat
Syyskesä: Hauki puussa

"Kosteasta kolostaan nous' hauki puuhun laulamaan", runoili Aaro Hellaakoski 1928.