reregister Koristeleva kuoriainen | Suomen Luonto

Kauri Mikkola

Luontoasiantuntija
Kauri Mikkola vastaa lukijoiden Kysy luonnosta -palstalle lähettämiin kysymyksiin. Mikkolan osa-alueella ovat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin. Mikkola on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 1985 saakka.

Samalta kirjoittajalta:

Magazine by Id empty

asdasdad

Tsaarinpoika Ivan Harmaan Suden selässä

testinoston teksiä tähän.

Noin kolmen metrin päässä autosta olevassa männyssä oli päiväunilla helmipöllö. Se oli aivan puun rungon vieressä juuri itsensä mittaisella oksalla noin kuuden metrin korkeudessa.

kanadanhanhi_jorma_laurila-300x186_sinHavaintokirja on Suomen Luonnon ystävien oma luontopalsta. Havaintokirjan kuvia ja tarinoita julkaistaan Suomen Luonnon nettisivuilla. Toimitus poimii parhaat myös Suomen Luonto -lehden Havaintokirja-palstalle.  Lähetä kuvasi >>
MAINOS
Kysy luonnosta

Koristeleva kuoriainen

Kuva: Raimo Mänttäri

Uunipannulle on järjestetty ”taideteokseksi” lepästä sahattuja kiekkoja. Mikä hyönteinen on tehnyt niihin hauskoja kuvioita?

Koristelija on lehtitikaskuoriainen (Trypodendron signatum), aikuisena runsaan kolmen millin mittainen kaarnakuoriainen. Se on harvalukuisempi ja eteläisempi laji kuin havupuihin samantapaisia kuvioita aiheuttava havutikaskuoriainen (T. Iineatum).
Molempien emokäytävä on kaivettu puuhun kohtisuoraan puun pintaa vasten, ja se haarautuu sitten kahdeksi tai useammaksi käytäväksi.

Kohtisuoraan ylös ja alas näistä suuntautuvat toukkakäytävät, jotka näkyvät poikkileikkauksissa pistejonoina. Ne eivät ole sen pitempiä kuin eläin itse. Tämä merkillisyys johtuu siitä, että toukat eivät syö puuta vaan lyhyessä käytävässä kasvavaa sienirihmastoa. Emolla on kuvussaan tämän sienen itiöitä ja se ”oksentaa” niitä kunkin toukkakäytävän suulle. Käytävät mustuvat sienirihmaston vuoksi.

Tikaskuoriaiset iskeytyvät vain kuolleeseen, jo hyvän matkaa kuivuneeseen puuhun, mikä vähentää niiden taloudellista merkitystä. Lehtitikaskuoriainen elää lähinnä lepissä ja koivussa, myös muissa lehtipuissa.

Vastaus on julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 1/2000

 

Kuva: Raimo Mänttäri
Array ( [number] => current ) Magazine by Id empty
Kysy luonnosta
Laivan tuoma

Tämä kiitäjä löydettiin Porvoon Sköldvikistä heinäkuussa 1998 sepeliltä. Mikä laji se on ja onko sitä tavattu ennen Suomesta?